Kuvataiteilija Juhana Moisander tuli 11. kurssin mediateosten ohjaajaksi. Opiskelijat työskentelivät osa ryhmänä, osa yksin. Yhteisenä teemana oli Generations.
Media-abien tekemät mediateokset olivat näkyvillä koulun ikkunoissa iltaisin ja öisin.
Itä-Savo noteerasi teokset omalla jutulla 11.11.17.: 50-vuotisjuhlan mediateokset
Tämä teos on Oliverin, Juhon ja Inan.
tiistai 21. marraskuuta 2017
sunnuntai 17. syyskuuta 2017
Upeita seinämaalauksia Suomen kaupungeissa
Upeart - upeaa!
Enpä arvannut keväällä tuota Paikan henki -tehtävää antaessani, että on tulossa tällainen seinämaalausbuumi! Berliini on tullut Suomen kaupunkeihin, myös Savonlinnaan.
keskiviikko 31. toukokuuta 2017
Berliinistä poimittua -video
Berliinin matkan yksi tehtävä oli, että jokainen kuvaa 30 sekunnin videoklippejä, joista sitten
matkan jälkeen kootaan video. Nyt Oliver on saanut videon valmiiksi.
tiistai 30. toukokuuta 2017
RAJA - raja - Raja - raja - RAJA - raja - Raja - ?
Päättötyön aihe on siis RAJA. Siinäpä pohtimista, millaisia rajoja voisi käsitellä. Päättötyö on kahden kurssin laajuinen. Se koostuu itse teoksesta ja siihen kohdistuvasta portfoliosta.
Tämä kesäksi "takaraivoon muhimaan".
Rentouttavaa kesälomaa!
T: Mervi-mediaope
tiistai 16. toukokuuta 2017
Havaintografiikkaa
ISOMETRINEN PROJEKTIO on aksonometrinen projektio (yhdensuuntaisprojektio), joka näyttää kolmiulotteisesta kohteesta kolme sivua. Mittakaava on todellinen eli kohteen kaikki mitat esitetään samassa suhteessa kuin oikeassa kohteessa, esim. 1:50 tai 1:100.
Tässä kartassa havainnollistetaan kaupunkisuunnittelua asemakaavapiirroksessa,
kartta on Helsingin Kalliosta. Mittakaava on usein 1:200.
Yleiskarttaa 1:1 000 000 käytetään lähestymiskarttana mobiililaitteiden ja Internet-palveluiden matkailu-, retkeily- ja ulkoilusovelluksissa sekä erilaisten karttatuotteiden raaka-aineena.
Miten havainnollistat oman kohteesi Savonlinnan (tai muun kunnan) kartalla? Tässä yksi esimerkki:
How Long Do Animals Live? -infografiikka |
Valmiin työn havainnollistaminen. |
tiistai 9. toukokuuta 2017
Paikat ja suunnittelijat
Muiden suunnitelmat sijoittuvat Savonlinnan kaupunkialueelle paitsi Lindan ja Juhon:
Merikontti metsäaukiolla, Sulkava, Linda
Kauppalinnan parkkihallin kierreportaikko, Oliver
Puusilta, Punkaharju, Juho
Katetun parkkialueen seinä Kauppalinnan luona, Miika
Sähkökaapit kaupunkialueella mm. Puistokatu, Katja
Selviää myöhemmin, Heikki
Selviää myöhemmin, Janina
Merikontti metsäaukiolla, Sulkava, Linda
Kauppalinnan parkkihallin kierreportaikko, Oliver
Puusilta, Punkaharju, Juho
Katetun parkkialueen seinä Kauppalinnan luona, Miika
Sähkökaapit kaupunkialueella mm. Puistokatu, Katja
Selviää myöhemmin, Heikki
Selviää myöhemmin, Janina
JV:n merikontti Sulkavalla Kaipolan kylässä |
Riikka Kaartilanmäen verkkograffiti Muodosta moneksi -näyttelyssä Savonlinnassa 2012 Riikka K:n sivuille |
Sanna Vatasen neulegraffiti Metsämuseo Lustossa Luston sivulle |
EGS:n yksi näkemys nykymaailmankartoista Paint the world silver! Helsinki 2014 |
Konttiaukio 2014 Helsinki street art office Supafly |
Niina Mantsisen ryijygraffiti Niinan työstä ET-lehden blogissa |
maanantai 1. toukokuuta 2017
Katutaide - luvatonta ja luvallista
Tutustu suomalaiseen katutaiteeseen, historiaan ja nykyaikaan esim. näiltä sivuilta:
Suomalainen graffititaide artikkeli CITY-lehdessä 10.12.2013 14:52
Jani Tolin CITY-lehdessä
Olli Klemetti Helsingin Sanomien muistokirjoitus 1.5.2017
EGS Ateneumin sivuilta, Taiteilijatakkikilpailu
Suomalainen graffititaide artikkeli CITY-lehdessä 10.12.2013 14:52
Jani Tolin CITY-lehdessä
Olli Klemetti Helsingin Sanomien muistokirjoitus 1.5.2017
EGS Ateneumin sivuilta, Taiteilijatakkikilpailu
Missä olet nähnyt tämän tagin? |
Berliinistä |
tiistai 25. huhtikuuta 2017
Paikka ja epäpaikka
Paikan henki GENUS LOCI
PAIKAN HENKI - GENIUS LOGI
Unohtumaton puu
Unohtumaton puu
Helsingin linja-auto-aseman nurkalla kasvoi vanha
paju, piilipuu, joka jo vuonna 1924 haluttiin suojella
ja jättää paikoilleen, vaikka liikenteellisesti se oli hankalasti
sijoittunut. Kun vanha paju kaatui talvimyrskyssä
joulukuussa 2003, suru kaupunkilaisten kesken oli
suuri. Sen toivottiin versovan kannostaan, pajuthan ovat
sitkeitä puita, mutta uudenvuoden yönä joku tyhmyri
sytytti sen palamaan eikä se enää versonut.
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on kerännyt
tarinoita ihmisten elämästä ja tästä unohtumattomasta
piilipuusta. Se on ollut kohtaamispaikka, jonka juurella
on tavattu; se on ollut maamerkki, joka on jäsentänyt
kaupunkia muualta tulleille; se on ollut mukana viime
sodan pommituksissa. Kertomukset vanhasta piilipuusta
liittyvät monen helsinkiläisen ja pääkaupungissa kävijän
elämään. Samankaltaisia kertomuksia on muiltakin
paikkakunnilta.
Helsingin kaupungin Rakennusviraston juhlajulkaisussa
vuodelta 2003 “Näkyvää työtä – ja vähän näkymätöntäkin“
Pertti Mustonen kirjoittaa näin:
“Helsingin kuuluisin puu on elänyt Lasipalatsin ja Hankkijan
talon välissä Salomonkadun päässä Paasikiven aukiolla.
Sen juurien yli kohisee Mannerheimintie. Puun nuoruudessa
vieressä liplattivat Kluuvinlahden rantavedet.
Se on vanha piilipuu eli salava, pajun sukulainen ja Helsingin vanhin suojeltu puu. Sillä on ikätoveri, toinen salava, joka elää Kirjan puistikossa, Siltasaaren rannassa. Kaksi vanhaa, raihnaista, tuettua
ja paikkailtua rantapuuta!
Raihnaista ja rakasta! Kivikaupungin asukkaat rakastavat puita. Eniten helsinkiläiset
rakastavat vanhaa piilipuutaan keskellä kaupunkia, Kampin portilla.
Piilipuu on vanhan näköinen, räjähtäny tapaus, suorastaan ruma, pöhöttynyt,
paisunut maha, laihat oksat. Pahkainen, muhkurainen, halkeillut. Mutta rakas! Kun
tai jos se joskus kuolee, se tulee olemaan hirveätä.
No, ehkä vanha piilipuu ei koskaan kuole eikä kaadu. Puukirurgia tekee ihmeitä
ja samoin rakennusvirasto, puisto- ja metsäväki, viherkansa ja ympäristön tuottajat,
ihan kaikki!”
Suomessa on kaksikymmentäseitsemän kansallista perinnemaisemaa, ja
puut ovat keskeisessä asemassa monessa niistä. Perinnemaisemaksi julistaminen
ei vielä tee paikasta unohtumatonta, vaan siihen tarvitaan henkilökohtaisia,
merkityksellisiä muistoja, vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen
vaihtelua, näkymiä ja tapahtumia, jotka ovat koskettaneet.
Kisalinnan parkkihallin seinämaalaus v. 1991, tekijät Heikki Honkimäki, Ville Pirinen ja Irisz Simons |
EPÄPAIKKA
Tunnistatko ja näetkö lähiympäristössäsi epäpaikan? Epäpaikalle on tyypillistä,
että se voisi yhtä hyvin olla missä tahansa muualla - siltä puuttuu tunnistettava
historia, identiteetti ja konteksti. Kasvottoman epäpaikan voi löytää ja kokea
rakennetussa ympäristössä; mitä suurempi kaupunki sitä enemmän epäpaikkoja.
Epäpaikat ovat rakennetun ympäristön ylijäämää. Niitä voivat olla esimerkiksi
merkitsemätön parkkipaikka, käyttämätön ullakko, rikkaruohottunut kukka-allas
tai hylätyn teollisuusrakennuksen piha. Epäpaikan voi myös kokea matkustaessaan
lento- ja rautatieasemilla tai laivaterminaalissa. Pelkkä erinomainen arkkitehtuuri
ei riitä luomaan edellytyksiä hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Epäpaikkojen
syntyyn vaikuttaa ennen kaikkea maankäytön ja liikenteen suunnittelun laatu
sekä kaavoituksen toimivuus, mutta tietysti myös rakennetun ympäristön ylläpito
Lapsuuden kodit, pihat, koulut, kadut, puistot ja polut kulkevat muistoissamme
mukana. Leikkipaikat, mummolat ja kesämökit säilyvät yhtälailla muistoissa.
Muistamme paikan, jossa tapahtui jotain merkittävää. Muistamme tapahtuman,
johon liittyy voimakkaita tunteita, elämyksiä ja jännitystä. Erilaiset aistimukset,
kuten hajut, maut, äänet ja tuntemukset paikasta, liittyvät oleellisesti muistoihimme.
Menneisyytemme merkittävät paikat ovat osa henkilöhistoriaamme ja
identiteettiämme.
Ylen Oi maamme -sarjasta Savonlinnaa ilmasta: http://areena.yle.fi/1-3917907
maanantai 24. huhtikuuta 2017
Painettu media/printti, digitaalinen/analoginen
Painettu media/printti on joukkotiedotusväline ja tarkoittaa tiedon välittämistä fyysisten esineiden kuten kirjojen ja lehtien kautta.
Digitaalisessa printtauksessa digitaalinen kuva tulostetaan fyysiseen mediaan esim. inkjet- tai lasetulostimilla. Analogisessa printtauksessa käytetään painatuslaattoja, joita vaihdetaan jatkuvasti.
Digitaalinen printti on halvempaa ja nopeampaa, mutta sen kuvanlaatu on heikompaa kuin analogisen printin.
Digitaalisessa printtauksessa digitaalinen kuva tulostetaan fyysiseen mediaan esim. inkjet- tai lasetulostimilla. Analogisessa printtauksessa käytetään painatuslaattoja, joita vaihdetaan jatkuvasti.
Digitaalinen printti on halvempaa ja nopeampaa, mutta sen kuvanlaatu on heikompaa kuin analogisen printin.
Mediataide
Mediataiteella tarkoitetaan taidealaa, jonka toteutuksessa käytetään hyväksi sähköisiä viestimiä, teknologioita ja näihin liitettäviä teorioita. Sana "media" on sanan medium monikko ja tarkoittaa väliainetta, välittäjää tai keinoa, välinettä.
Mediataide viittaa laajasti uusia ilmaisuvälineitä soveltaviin taidemuotoihin, joissa teoksen toteutusväline nähdään merkittävänä osana teoksen viestiä.
Mediataide voi myös soveltaa perinteisiä taiteita(esim. maalaustaidetta, elokuvaa, musiikkia, videota tai performanssia) liittäen niihin mediateknologioiden käytön sekä mediakulttuurin tutkimuksen teorioita.
Sisällöt ja aiheet ovat mediataiteessa yhtä laajoja kuin muissakin taiteissa. Tosin mediataiteessa on usein mediakriittisyyttä ja -aktivismia, sekä kaupallisen kuvakielen ja mediakulttuurin tulkintaa, jota pyritään tekemään näkyväksi taiteen keinoin
Mixed media
Mixed media eli sekatekniikka on teos, jossa käytetään eri tekniikoita ja materiaaleja samassa teoksessa. Se on erilaisten medioiden erilaista yhdistelyä yhteen teokseen. Materiaaleina voidaan käyttää kaikenlaisia visuaalisia elementtejä kuten metallia, puuta, maaleja, kankaita, valokuvia ja muita esineitä (vrt. multimedia taide). Kollaasin ja mixed median välille on välillä vaikeaa tehdä rajanvetoa. Kollaasissa hallitsevana materiaalina toimii kuitenkin liimatut materiaalit ja mixed mediassa enemmän muut tekniikat.
Lähteet: emmo.fi (skräppäys) en.wikipedia.org (mixed media), atelierhannula.fi (kollaasi)
Lähteet: emmo.fi (skräppäys) en.wikipedia.org (mixed media), atelierhannula.fi (kollaasi)
Media Mix
Media Mix tarkoittaa yhdistelmää eri medioista. Media mix on mainoksessa tai mainoskampanjassa käytetty eri mainos medioiden yhdistelmä. Sitä käytetään markkinointi suunnitelman tai kampanjan myynnin edistämisen tavoitteiden täyttämiseen.
Lähteet: http://www.businessdictionary.com/definition/media-mix.html http://www.mediaopas.com/sanasto/media+mix/
https://www.google.fi/imghp?hl=fi
https://www.google.fi/imghp?hl=fi
New Media
New Media eli uusi media on 1990-luvulla luotu vuorovaikutteiselle yleisölle, joka kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Se määritellään kaikki mikä liittyy Internetiin ja teknologiaan, kuvien ja äänen välinen vuorovaikutus. New Media on sisältö, joka on saatavilla millä tahansa digitaalisella laitteella, joka yleensä sisältää vuorovaikutteisia käyttäjäpalautteita sekä luovaa osallistumista. Yleisiä esimerkkejä on: verkko sanomalehdet, blogit, wikit, videopelit ja sosiaalinen media. Uuden tiedotusvälineiden ominaisuus on vuoropuhelu. Ne lähettävät sisältöä yhteyden ja keskustelun kautta. Tämän avulla ihmisiä ympäri maailmaa voivat jakaa, kommentoida ja keskustella monista eri aiheista.
Lähteet: Wikipedia ja New Media Institute (What is new media?)
New Media eli uusi media on 1990-luvulla luotu vuorovaikutteiselle yleisölle, joka kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Se määritellään kaikki mikä liittyy Internetiin ja teknologiaan, kuvien ja äänen välinen vuorovaikutus. New Media on sisältö, joka on saatavilla millä tahansa digitaalisella laitteella, joka yleensä sisältää vuorovaikutteisia käyttäjäpalautteita sekä luovaa osallistumista. Yleisiä esimerkkejä on: verkko sanomalehdet, blogit, wikit, videopelit ja sosiaalinen media. Uuden tiedotusvälineiden ominaisuus on vuoropuhelu. Ne lähettävät sisältöä yhteyden ja keskustelun kautta. Tämän avulla ihmisiä ympäri maailmaa voivat jakaa, kommentoida ja keskustella monista eri aiheista.
Lähteet: Wikipedia ja New Media Institute (What is new media?)
Sähköinen media
Sähköinen media on mediavälitysvälineistä koostuva joukko, jonka vastaanotto päässä oleva henkilö vastaanottaa median sähköisen välineen kautta. Esimerkiksi televisio, netti ja verkkomainonta. Sähköinen media on Suomessa yleisin median muoto, sen suuren levinneisyyden vuoksi.
"Medioihin käytetystä ajasta noin 90 % vietetään sähköisten medioiden parissa"- MTV
Sähköinen media on kannattavuudeltaa ja tehokkuudeltaan erittäin toimiva, sillä sähköiset mediat ovat toistensa hyödyksi. Laaja ja moniulotteinen markkinointi on mahdollista juuri sähköisen median kautta. Esimerkiksi netissä oleva mainos saa heti suuremman ja moniulotteisemman näkyvyyden, joka kantautuu suuremmalle yleisölle.
Lähde (luettu 24.4.2017) Kuva (liitetty 24.4.2017)
Sähköinen media on mediavälitysvälineistä koostuva joukko, jonka vastaanotto päässä oleva henkilö vastaanottaa median sähköisen välineen kautta. Esimerkiksi televisio, netti ja verkkomainonta. Sähköinen media on Suomessa yleisin median muoto, sen suuren levinneisyyden vuoksi.
"Medioihin käytetystä ajasta noin 90 % vietetään sähköisten medioiden parissa"- MTV
Sähköinen media on kannattavuudeltaa ja tehokkuudeltaan erittäin toimiva, sillä sähköiset mediat ovat toistensa hyödyksi. Laaja ja moniulotteinen markkinointi on mahdollista juuri sähköisen median kautta. Esimerkiksi netissä oleva mainos saa heti suuremman ja moniulotteisemman näkyvyyden, joka kantautuu suuremmalle yleisölle.
Lähde (luettu 24.4.2017) Kuva (liitetty 24.4.2017)
MULTIMEDIA
- Multimedialla tarkoitetaan usean eri mediamuodon yhdistelmää,
kuten ääntä, kuvaa, tekstiä, videota tai interaktiivisuutta.
- Multimedian laittaa ihmisen käyttämään useampia aisteja.
- Multimediaa näkee usein ainoastaan sähköisessä mediassa, mutta myös kaitafilmi lasketaan multimediaksi.
- Multimedia jaetaan kahteen muotoon: lineaarisiin ja epälineaarisiin.
- Lineaarisen sisällön kulkuun henkilö ei voi itse vaikuttaa.
- Epälineaariseen sisältöön eli hypermediaan henkilö voi itse vaikuttaa interaktiivisuuden avulla.
- Multimedia on yleisesti käytetty mainonnassa, työelämässä, joukkotiedotusvälineissä ja oppimisessa
Lähteet: wikipedia.fi
- Multimedialla tarkoitetaan usean eri mediamuodon yhdistelmää,
kuten ääntä, kuvaa, tekstiä, videota tai interaktiivisuutta.
- Multimedian laittaa ihmisen käyttämään useampia aisteja.
- Multimediaa näkee usein ainoastaan sähköisessä mediassa, mutta myös kaitafilmi lasketaan multimediaksi.
- Multimedia jaetaan kahteen muotoon: lineaarisiin ja epälineaarisiin.
- Lineaarisen sisällön kulkuun henkilö ei voi itse vaikuttaa.
- Epälineaariseen sisältöön eli hypermediaan henkilö voi itse vaikuttaa interaktiivisuuden avulla.
- Multimedia on yleisesti käytetty mainonnassa, työelämässä, joukkotiedotusvälineissä ja oppimisessa
Lähteet: wikipedia.fi
MEDIATAITEESTA
1.
Mediataide (media, medium?)
2.
Multimedia
3.
Sähköinen media/digitaalinen
4.
Painettu media/printti, digitaalinen/analoginen
5.
Media mix
6.
Mixed media
7.
New media
8. Sosiaalinen media/some
8. Sosiaalinen media/some
9.
Missä voi opiskella viestintää/mediaa,
mediailmaisua tai mediataidetta?
Mitä erikoistumisaloja mediassa on?
Kirjoita ja liitä käsitettä ilmaiseva kuva mukaan.
tiistai 4. huhtikuuta 2017
Berliinin matka 27.-31.3.2017
Meidän lennättäjämme |
Checkpoint C eli Charlie piti käydä katsomassa ensimmäiseksi. |
Iltakävelyllä Juutalaismuseon edessä |
Ensimmäinen museovierailu oli tiistaina 28. päivä Museosaaren Bode-museoon. Pientä jännitystä sisäänpääsyn suhteen toi uutinen, että museoon oli tehty ryöstö varhain maanantaiaamuna, tässä Hesarin uutinen asiasta: Suuri vaahteranlehti -kolikko
Tältä S-bahnin sillalta Bode-museon ryöstäjät todennäköisesti pääsivät museoon sisälle. |
Bode-mueson kaunis portaikko |
Diana eli Artemis |
Hieno sinooperin värinen vaate |
Bode-mueson uusbarokkista portaikkoa |
Rahalla täytetty sika, mitähän tämä kertoisi? Bode-museossa. |
Tiistaina alkoi Berliinin kesä, jäätelö teki kauppansa ja orastava nurmikko sai heti nauttijansa
Alte-museon edestä. |
Alte-mueson kattokupoli |
Athenen pää soturikypärässä |
Kalastajamies ja ikuistajansa |
Berliinissä tämäkin tunnetaan |
Käthe Kollwitchin veistos rauhanmuistomerkillä Unten der Lindenillä |
Viemärinkannetkin taidetta. |
Aurinko paistoi ja synnytti värit! |
Juutalaismuistomerkki pitää KOKEA |
Kevät puskee joka raosta |
Keskiviikkona aamu alkoi Juutalaismuseossa, jatkui Gemäldegaleriessa ja iltapäivällä vielä Street Art -kierros ja työpaja.
Tarra, jossa Juutalaismuseon pohjapiirros |
| ||
Mitä esineistöä on jäänyt jäljelle juutalaisten kodeista, tässä käsipyyhe ja valokuva vitriinissä |
Gemäldegalerien nurkkaus oli juuri sopiva ryhmätöille. |
Rafaelin tondo-madonnamaalaus |
Philharmoniaa katseltiin vain ulkopuolelta, vapaita lippuja ei ollut enää loppuvuodesta 2016 tarjolla. |
Neue Nationalgalerie oli remontissa |
Kaupunkitaidetta on Berliinissä ollut jo pitkään, tässä kuitenkin uudempaa tuotantoa. |
Mehringdamm oli meidän Metropol-hostellimme asema. |
Kirsikkapuu oli jo kukassa Hambureger Bahnhofin puutarhassa. |
Tämä tagi on saanut värinsä kirsikankukista! |
Hamburger Bahnhofin sisäänmenoa odotellessa |
Installaatio, tekijän nimi ? |
Adrian Piperin teos keskushallissa |
Kuva Joseph Beuysin performanssista tehdystä videosta. |
Kuvasarja, jossa valokuvia itsemurhapommituksiin käytetyistä autoista, tekstissä selostus ajasta, paikasta, kuolleiden määrästä jne. |
Gedächtniskirchen/puuterirasiakirkon rapputasanteelta Kurfürstendammilta. |
Arbuusit (eli melonit) olivat jo kypsiä. |
Lähtöpäivän aamuna ehti vielä tuliaisostoksille, Pasha ja Marjo "käsikynkkää". Bergmanstraßella oli kivoja pikkukauppoja. Ja hostellin lähellä oli Bio Markt. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)