tiistai 21. marraskuuta 2017

Mediateokset Taikkarin ikkunoissa

Kuvataiteilija Juhana Moisander tuli 11. kurssin mediateosten ohjaajaksi. Opiskelijat työskentelivät osa ryhmänä, osa yksin. Yhteisenä teemana oli Generations.

Media-abien tekemät mediateokset olivat näkyvillä koulun ikkunoissa iltaisin ja öisin.

Itä-Savo noteerasi teokset omalla jutulla 11.11.17.: 50-vuotisjuhlan mediateokset



Tämä teos on Oliverin, Juhon ja Inan.

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Upeita seinämaalauksia Suomen kaupungeissa


Upeart - upeaa!

Enpä arvannut keväällä tuota Paikan henki -tehtävää antaessani, että on tulossa tällainen seinämaalausbuumi! Berliini on tullut Suomen kaupunkeihin, myös Savonlinnaan.

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Berliinistä poimittua -video



Berliinin matkan yksi tehtävä oli, että jokainen kuvaa 30 sekunnin videoklippejä, joista sitten 
matkan jälkeen kootaan video. Nyt Oliver on saanut videon valmiiksi.

tiistai 30. toukokuuta 2017


Suunnittelin Savonlinnan kaupungissa olevan puutalon neliöihin maalaukset. Lisäksi etsin netistä valotaulun, jonka voisi laittaa toiselle sivulle taloa.
RAJA - raja - Raja - raja - RAJA - raja - Raja - ?

Päättötyön aihe on siis RAJA. Siinäpä pohtimista, millaisia rajoja voisi käsitellä. Päättötyö on kahden kurssin laajuinen. Se koostuu itse teoksesta ja siihen kohdistuvasta portfoliosta.
Tämä kesäksi "takaraivoon muhimaan".

Rentouttavaa kesälomaa!

T: Mervi-mediaope




PS; en piiirtäny omia graffiteja koska ei pygee, mul on oikeeki elämä.


tiistai 16. toukokuuta 2017

Havaintografiikkaa

ISOMETRINEN PROJEKTIO on aksonometrinen projektio (yhdensuuntaisprojektio), joka näyttää kolmiulotteisesta kohteesta kolme sivua. Mittakaava on todellinen eli kohteen kaikki mitat esitetään samassa suhteessa kuin oikeassa kohteessa, esim. 1:50 tai 1:100.



Tässä kartassa havainnollistetaan kaupunkisuunnittelua asemakaavapiirroksessa, 
kartta on Helsingin Kalliosta. Mittakaava on usein 1:200.

Yleiskarttaa 1:1 000 000 käytetään lähestymiskarttana mobiililaitteiden ja Internet-palveluiden matkailu-, retkeily- ja ulkoilusovelluksissa sekä erilaisten karttatuotteiden raaka-aineena.

Miten havainnollistat oman kohteesi Savonlinnan (tai muun kunnan) kartalla? Tässä yksi esimerkki:



How Long Do Animals Live? -infografiikka


Valmiin työn havainnollistaminen.

tiistai 9. toukokuuta 2017

Paikat ja suunnittelijat

Muiden suunnitelmat sijoittuvat Savonlinnan kaupunkialueelle paitsi Lindan ja Juhon:

Merikontti metsäaukiolla, Sulkava, Linda

Kauppalinnan parkkihallin kierreportaikko,  Oliver

Puusilta, Punkaharju, Juho

Katetun parkkialueen seinä Kauppalinnan luona, Miika

Sähkökaapit kaupunkialueella mm. Puistokatu, Katja

Selviää myöhemmin, Heikki

Selviää myöhemmin, Janina


JV:n merikontti Sulkavalla Kaipolan kylässä


Riikka Kaartilanmäen verkkograffiti Muodosta moneksi -näyttelyssä Savonlinnassa 2012
Riikka K:n sivuille

Sanna Vatasen neulegraffiti Metsämuseo Lustossa
Luston sivulle

EGS:n yksi näkemys nykymaailmankartoista
Paint the world silver! Helsinki 2014
Konttiaukio 2014
Helsinki street art office Supafly

Niina Mantsisen ryijygraffiti
Niinan työstä ET-lehden blogissa


Savonlinnan Haislahden rannasta puretut viljasiilot 

maanantai 1. toukokuuta 2017

Katutaide - luvatonta ja luvallista

Tutustu suomalaiseen katutaiteeseen, historiaan ja nykyaikaan esim. näiltä sivuilta:

Suomalainen graffititaide artikkeli CITY-lehdessä 10.12.2013 14:52

Jani Tolin CITY-lehdessä  

Olli Klemetti Helsingin Sanomien muistokirjoitus 1.5.2017

EGS Ateneumin sivuilta, Taiteilijatakkikilpailu

Missä olet nähnyt tämän tagin?



Berliinistä


Tehtävänanto tiivistettynä

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Paikka ja epäpaikka



Paikan henki          GENUS LOCI

PAIKAN HENKI - GENIUS LOGI

Unohtumaton puu
Helsingin linja-auto-aseman nurkalla kasvoi vanha
paju, piilipuu, joka jo vuonna 1924 haluttiin suojella
ja jättää paikoilleen, vaikka liikenteellisesti se oli hankalasti
sijoittunut. Kun vanha paju kaatui talvimyrskyssä
joulukuussa 2003, suru kaupunkilaisten kesken oli
suuri. Sen toivottiin versovan kannostaan, pajuthan ovat
sitkeitä puita, mutta uudenvuoden yönä joku tyhmyri
sytytti sen palamaan eikä se enää versonut.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on kerännyt
tarinoita ihmisten elämästä ja tästä unohtumattomasta
piilipuusta. Se on ollut kohtaamispaikka, jonka juurella
on tavattu; se on ollut maamerkki, joka on jäsentänyt
kaupunkia muualta tulleille; se on ollut mukana viime
sodan pommituksissa. Kertomukset vanhasta piilipuusta
liittyvät monen helsinkiläisen ja pääkaupungissa kävijän
elämään. Samankaltaisia kertomuksia on muiltakin
paikkakunnilta.

Helsingin kaupungin Rakennusviraston juhlajulkaisussa
vuodelta 2003 “Näkyvää työtä – ja vähän näkymätöntäkin“

Pertti Mustonen kirjoittaa näin:

“Helsingin kuuluisin puu on elänyt Lasipalatsin ja Hankkijan
talon välissä Salomonkadun päässä Paasikiven aukiolla.
Sen juurien yli kohisee Mannerheimintie. Puun nuoruudessa
vieressä liplattivat Kluuvinlahden rantavedet. 

Se on vanha piilipuu eli salava, pajun sukulainen ja Helsingin vanhin suojeltu puu. Sillä on ikätoveri, toinen salava, joka elää Kirjan puistikossa, Siltasaaren rannassa. Kaksi vanhaa, raihnaista, tuettua
ja paikkailtua rantapuuta!

Raihnaista ja rakasta! Kivikaupungin asukkaat rakastavat puita. Eniten helsinkiläiset
rakastavat vanhaa piilipuutaan keskellä kaupunkia, Kampin portilla.

Piilipuu on vanhan näköinen, räjähtäny tapaus, suorastaan ruma, pöhöttynyt,
paisunut maha, laihat oksat. Pahkainen, muhkurainen, halkeillut. Mutta rakas! Kun
tai jos se joskus kuolee, se tulee olemaan hirveätä.

No, ehkä vanha piilipuu ei koskaan kuole eikä kaadu. Puukirurgia tekee ihmeitä
ja samoin rakennusvirasto, puisto- ja metsäväki, viherkansa ja ympäristön tuottajat,
ihan kaikki!”

Suomessa on kaksikymmentäseitsemän kansallista perinnemaisemaa, ja
puut ovat keskeisessä asemassa monessa niistä. Perinnemaisemaksi julistaminen
ei vielä tee paikasta unohtumatonta, vaan siihen tarvitaan henkilökohtaisia,
merkityksellisiä muistoja, vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen
vaihtelua, näkymiä ja tapahtumia, jotka ovat koskettaneet.

Kruunuhaan vanha salava, Helsinki

Uusi piilipuu eli paju Lasipalatsin vieressä,
Helsinki















Kisalinnan parkkihallin seinämaalaus v. 1991, tekijät
Heikki Honkimäki, Ville Pirinen ja Irisz Simons

EPÄPAIKKA
Tunnistatko ja näetkö lähiympäristössäsi epäpaikan? Epäpaikalle on tyypillistä,
että se voisi yhtä hyvin olla missä tahansa muualla - siltä puuttuu tunnistettava
historia, identiteetti ja konteksti. Kasvottoman epäpaikan voi löytää ja kokea
rakennetussa ympäristössä; mitä suurempi kaupunki sitä enemmän epäpaikkoja.
Epäpaikat ovat rakennetun ympäristön ylijäämää. Niitä voivat olla esimerkiksi
merkitsemätön parkkipaikka, käyttämätön ullakko, rikkaruohottunut kukka-allas
tai hylätyn teollisuusrakennuksen piha. Epäpaikan voi myös kokea matkustaessaan
lento- ja rautatieasemilla tai laivaterminaalissa. Pelkkä erinomainen arkkitehtuuri
ei riitä luomaan edellytyksiä hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Epäpaikkojen
syntyyn vaikuttaa ennen kaikkea maankäytön ja liikenteen suunnittelun laatu
sekä kaavoituksen toimivuus, mutta tietysti myös rakennetun ympäristön ylläpito
ja hoito.


Savola


                             





MISSÄ KULJIN KERRAN
Lapsuuden kodit, pihat, koulut, kadut, puistot ja polut kulkevat muistoissamme
mukana. Leikkipaikat, mummolat ja kesämökit säilyvät yhtälailla muistoissa.
Muistamme paikan, jossa tapahtui jotain merkittävää. Muistamme tapahtuman,
johon liittyy voimakkaita tunteita, elämyksiä ja jännitystä. Erilaiset aistimukset,
kuten hajut, maut, äänet ja tuntemukset paikasta, liittyvät oleellisesti muistoihimme.
Menneisyytemme merkittävät paikat ovat osa henkilöhistoriaamme ja
identiteettiämme.

Ylen Oi maamme -sarjasta Savonlinnaa ilmasta: http://areena.yle.fi/1-3917907

Mediataide


Mediataide

FLUIDIC - Sculpture in Motion


maanantai 24. huhtikuuta 2017

Painettu media/printti, digitaalinen/analoginen

Painettu media/printti on joukkotiedotusväline ja tarkoittaa tiedon välittämistä fyysisten esineiden kuten kirjojen ja lehtien kautta.
Digitaalisessa printtauksessa digitaalinen kuva tulostetaan fyysiseen mediaan esim. inkjet- tai lasetulostimilla. Analogisessa printtauksessa käytetään painatuslaattoja, joita vaihdetaan jatkuvasti.
Digitaalinen printti on halvempaa ja nopeampaa, mutta sen kuvanlaatu on heikompaa kuin analogisen printin.

Mediataide

Mediataiteella tarkoitetaan taidealaa, jonka toteutuksessa käytetään hyväksi sähköisiä viestimiä, teknologioita ja näihin liitettäviä teorioita. Sana "media" on sanan medium monikko ja tarkoittaa väliainetta, välittäjää tai keinoa, välinettä.

Mediataide viittaa laajasti uusia ilmaisuvälineitä soveltaviin taidemuotoihin, joissa teoksen toteutusväline nähdään merkittävänä osana teoksen viestiä. 
Mediataide voi myös soveltaa perinteisiä taiteita(esim. maalaustaidetta, elokuvaa, musiikkia, videota tai performanssia) liittäen niihin mediateknologioiden käytön sekä mediakulttuurin tutkimuksen teorioita. 

Sisällöt ja aiheet ovat mediataiteessa yhtä laajoja kuin muissakin taiteissa. Tosin mediataiteessa on usein mediakriittisyyttä ja -aktivismia, sekä kaupallisen kuvakielen ja mediakulttuurin tulkintaa, jota pyritään tekemään näkyväksi taiteen keinoin


Mixed media

Mixed media eli sekatekniikka on teos, jossa käytetään eri tekniikoita ja materiaaleja samassa teoksessa. Se on erilaisten medioiden erilaista yhdistelyä yhteen teokseen. Materiaaleina voidaan käyttää kaikenlaisia visuaalisia elementtejä kuten metallia, puuta, maaleja, kankaita, valokuvia ja muita esineitä (vrt. multimedia taide). Kollaasin ja mixed median välille on välillä vaikeaa tehdä rajanvetoa. Kollaasissa hallitsevana materiaalina toimii kuitenkin liimatut materiaalit ja mixed mediassa enemmän muut tekniikat.




















Lähteet: emmo.fi (skräppäys) en.wikipedia.org (mixed media), atelierhannula.fi (kollaasi)

Media Mix



Media Mix tarkoittaa yhdistelmää eri medioista. Media mix on mainoksessa tai mainoskampanjassa käytetty eri mainos medioiden yhdistelmä. Sitä käytetään markkinointi suunnitelman tai kampanjan myynnin edistämisen tavoitteiden täyttämiseen.

Kuvahaun tulos haulle media mix
Lähteet: http://www.businessdictionary.com/definition/media-mix.html   http://www.mediaopas.com/sanasto/media+mix/
https://www.google.fi/imghp?hl=fi            
New Media


New Media eli uusi media on 1990-luvulla luotu vuorovaikutteiselle yleisölle, joka kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Se määritellään kaikki mikä liittyy Internetiin ja teknologiaan, kuvien ja äänen välinen vuorovaikutus. New Media on sisältö, joka on saatavilla millä tahansa digitaalisella laitteella, joka yleensä sisältää vuorovaikutteisia käyttäjäpalautteita sekä luovaa osallistumista. Yleisiä esimerkkejä on: verkko sanomalehdet, blogit, wikit, videopelit ja sosiaalinen media. Uuden tiedotusvälineiden ominaisuus on vuoropuhelu. Ne lähettävät sisältöä yhteyden ja keskustelun kautta. Tämän avulla ihmisiä ympäri maailmaa voivat jakaa, kommentoida ja keskustella monista eri aiheista.















Lähteet: Wikipedia ja New Media Institute (What is new media?)
Sähköinen media

Sähköinen media on mediavälitysvälineistä koostuva joukko, jonka vastaanotto päässä oleva henkilö vastaanottaa median sähköisen välineen kautta. Esimerkiksi televisio, netti ja verkkomainonta. Sähköinen media on Suomessa yleisin median muoto, sen suuren levinneisyyden vuoksi.
"Medioihin käytetystä ajasta noin 90 % vietetään sähköisten medioiden parissa"- MTV
Sähköinen media on kannattavuudeltaa ja tehokkuudeltaan erittäin toimiva, sillä sähköiset mediat ovat toistensa hyödyksi. Laaja ja moniulotteinen markkinointi on mahdollista juuri sähköisen median kautta. Esimerkiksi netissä oleva mainos saa heti suuremman ja moniulotteisemman näkyvyyden, joka kantautuu suuremmalle yleisölle. 






Lähde (luettu 24.4.2017)           Kuva (liitetty 24.4.2017)
MULTIMEDIA

- Multimedialla tarkoitetaan usean eri mediamuodon yhdistelmää, 
kuten ääntä, kuvaa, tekstiä, videota tai interaktiivisuutta.  

- Multimedian laittaa ihmisen käyttämään useampia aisteja.

- Multimediaa näkee usein ainoastaan sähköisessä mediassa, mutta myös kaitafilmi lasketaan multimediaksi.

- Multimedia jaetaan kahteen muotoon: lineaarisiin ja epälineaarisiin. 

- Lineaarisen sisällön kulkuun henkilö ei voi itse vaikuttaa.

- Epälineaariseen sisältöön eli hypermediaan henkilö voi itse vaikuttaa interaktiivisuuden avulla. 

- Multimedia on yleisesti käytetty mainonnassa, työelämässä, joukkotiedotusvälineissä ja oppimisessa

Lähteet: wikipedia.fi




MEDIATAITEESTA


 Selvitä seuraavat käsitteet:
1.                            Mediataide (media, medium?)
2.                            Multimedia
3.                            Sähköinen media/digitaalinen
4.                            Painettu media/printti, digitaalinen/analoginen
5.                            Media mix
6.                            Mixed media
7.                            New media
8.                Sosiaalinen media/some
9.                            Missä voi opiskella viestintää/mediaa, mediailmaisua tai mediataidetta? 
                   Mitä erikoistumisaloja mediassa on?

Kirjoita ja liitä käsitettä ilmaiseva kuva mukaan.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Berliinin matka 27.-31.3.2017


 Aurinkoinen koleahko kevätsää oli lähtiessä. Aamulla herätys ennen neljää ja bussilla Helsinki-Vantaan lentokentälle, jossa lentoa jouduttiin odottamaan tunti ennakoitua pidempään.

Meidän lennättäjämme

Checkpoint C eli Charlie piti käydä katsomassa ensimmäiseksi. 
Iltakävelyllä Juutalaismuseon edessä
Ensimmäinen museovierailu oli tiistaina 28. päivä Museosaaren Bode-museoon. Pientä jännitystä sisäänpääsyn suhteen toi uutinen, että museoon oli tehty ryöstö varhain maanantaiaamuna, tässä Hesarin uutinen asiasta: Suuri vaahteranlehti -kolikko

 
Tältä S-bahnin sillalta Bode-museon ryöstäjät todennäköisesti
pääsivät museoon sisälle.

Bode-mueson kaunis portaikko

Diana eli Artemis

 
Hieno sinooperin värinen vaate

Bode-mueson uusbarokkista portaikkoa

Rahalla täytetty sika, mitähän tämä kertoisi?
Bode-museossa.

Tiistaina alkoi Berliinin kesä, jäätelö teki kauppansa ja orastava nurmikko sai heti nauttijansa

Alte-museon edestä.

Alte-mueson kattokupoli

Athenen pää soturikypärässä

Kalastajamies ja ikuistajansa

Berliinissä tämäkin tunnetaan

Käthe Kollwitchin veistos rauhanmuistomerkillä
Unten der Lindenillä

Viemärinkannetkin taidetta.

Aurinko paistoi ja synnytti värit!

Juutalaismuistomerkki pitää KOKEA


Kevät puskee joka raosta

Keskiviikkona aamu alkoi Juutalaismuseossa, jatkui Gemäldegaleriessa ja iltapäivällä vielä Street Art -kierros ja työpaja.

Tarra, jossa Juutalaismuseon pohjapiirros





Pieni ahdistus tässä Juutalaismuseon tilassa,
vain pieni valonkajo katon rajassa






Mitä esineistöä on jäänyt jäljelle juutalaisten kodeista,
tässä käsipyyhe ja valokuva vitriinissä

Gemäldegalerien nurkkaus oli juuri sopiva ryhmätöille.

Rafaelin tondo-madonnamaalaus

Philharmoniaa katseltiin vain ulkopuolelta, vapaita lippuja
ei ollut enää loppuvuodesta 2016 tarjolla.


Neue Nationalgalerie oli remontissa





Kaupunkitaidetta on Berliinissä ollut jo pitkään,
tässä kuitenkin uudempaa tuotantoa.


Mehringdamm oli meidän Metropol-hostellimme asema.
Torstaina aamupäivällä oli opiskelijoiden omia kohteita, iltapäivällä Hamburger Bahnhofin nykytaiteen museo ja Helmut Newtonin valokuvamuseo.


Kirsikkapuu oli jo kukassa Hambureger Bahnhofin puutarhassa.


Tämä tagi on saanut värinsä kirsikankukista!

Hamburger Bahnhofin sisäänmenoa odotellessa



Installaatio, tekijän nimi ?





Adrian Piperin teos keskushallissa


Kuva Joseph Beuysin performanssista tehdystä videosta.


Kuvasarja, jossa valokuvia itsemurhapommituksiin käytetyistä autoista,
tekstissä selostus ajasta, paikasta, kuolleiden määrästä jne.



Gedächtniskirchen/puuterirasiakirkon rapputasanteelta
Kurfürstendammilta. 


Arbuusit (eli melonit) olivat jo kypsiä.







Lähtöpäivän aamuna ehti vielä tuliaisostoksille, Pasha ja Marjo "käsikynkkää".
Bergmanstraßella oli kivoja pikkukauppoja. Ja hostellin lähellä oli Bio Markt.