Mediateokset Taikkarin ikkunoissa

Kuvataiteilija Juhana Moisander tuli 11. kurssin mediateosten ohjaajaksi. Opiskelijat työskentelivät osa ryhmänä, osa yksin. Yhteisenä teemana oli Generations.

Media-abien tekemät mediateokset olivat näkyvillä koulun ikkunoissa iltaisin ja öisin.

Itä-Savo noteerasi teokset omalla jutulla 11.11.17.: 50-vuotisjuhlan mediateokset

Tämä teos on Oliverin, Juhon ja Inan.

Upeita seinämaalauksia Suomen kaupungeissa

Upeart - upeaa!

Enpä arvannut keväällä tuota Paikan henki -tehtävää antaessani, että on tulossa tällainen seinämaalausbuumi! Berliini on tullut Suomen kaupunkeihin, myös Savonlinnaan.

Tuunaansaaressa (Punkaharju) sijaitseva pieni puuramppi...

Berliinistä poimittua -video

Berliinin matkan yksi tehtävä oli, että jokainen kuvaa 30 sekunnin videoklippejä, joista sitten 

matkan jälkeen kootaan video. Nyt Oliver on saanut videon valmiiksi.

Suunnittelin Savonlinnan kaupungissa olevan puutalon neliöihin maalaukset. Lisäksi etsin netistä valotaulun, jonka voisi laittaa toiselle sivulle taloa.

RAJA - raja - Raja - raja - RAJA - raja - Raja - ?

Päättötyön aihe on siis RAJA. Siinäpä pohtimista, millaisia rajoja voisi käsitellä. Päättötyö on kahden kurssin laajuinen. Se koostuu itse teoksesta ja siihen kohdistuvasta portfoliosta.

Tämä kesäksi "takaraivoon muhimaan".

Rentouttavaa kesälomaa!

T: Mervi-mediaope

PS; en piiirtäny omia graffiteja koska ei pygee, mul on oikeeki elämä.

Havaintografiikkaa

ISOMETRINEN PROJEKTIO on aksonometrinen projektio (yhdensuuntaisprojektio), joka näyttää kolmiulotteisesta kohteesta kolme sivua. Mittakaava on todellinen eli kohteen kaikki mitat esitetään samassa suhteessa kuin oikeassa kohteessa, esim. 1:50 tai 1:100.

Tässä kartassa havainnollistetaan kaupunkisuunnittelua asemakaavapiirroksessa, 

kartta on Helsingin Kalliosta. Mittakaava on usein 1:200.

Yleiskarttaa 1:1 000 000 käytetään lähestymiskarttana mobiililaitteiden ja Internet-palveluiden matkailu-, retkeily- ja ulkoilusovelluksissa sekä erilaisten karttatuotteiden raaka-aineena.

Miten havainnollistat oman kohteesi Savonlinnan (tai muun kunnan) kartalla? Tässä yksi esimerkki:

Nuorten kaupunki

How Long Do Animals Live? -infografiikka

Valmiin työn havainnollistaminen.

Paikat ja suunnittelijat

Muiden suunnitelmat sijoittuvat Savonlinnan kaupunkialueelle paitsi Lindan ja Juhon:

Merikontti metsäaukiolla, Sulkava, Linda

Kauppalinnan parkkihallin kierreportaikko,  Oliver

Puusilta, Punkaharju, Juho

Katetun parkkialueen seinä Kauppalinnan luona, Miika

Sähkökaapit kaupunkialueella mm. Puistokatu, Katja

Selviää myöhemmin, Heikki

Selviää myöhemmin, Janina

JV:n merikontti Sulkavalla Kaipolan kylässä

Riikka Kaartilanmäen verkkograffiti Muodosta moneksi -näyttelyssä Savonlinnassa 2012
Riikka K:n sivuille

Sanna Vatasen neulegraffiti Metsämuseo Lustossa
Luston sivulle

EGS:n yksi näkemys nykymaailmankartoista
Paint the world silver! Helsinki 2014

Konttiaukio 2014
Helsinki street art office Supafly

Niina Mantsisen ryijygraffiti
Niinan työstä ET-lehden blogissa

Savonlinnan Haislahden rannasta puretut viljasiilot 

Katutaide - luvatonta ja luvallista

Tutustu suomalaiseen katutaiteeseen, historiaan ja nykyaikaan esim. näiltä sivuilta:

Suomalainen graffititaide artikkeli CITY-lehdessä 10.12.2013 14:52

Jani Tolin CITY-lehdessä  7.6.2012 12:36

Olli Klemetti Helsingin Sanomien muistokirjoitus 1.5.2017

EGS Ateneumin sivuilta, Taiteilijatakkikilpailu

Missä olet nähnyt tämän tagin?

Berliinistä

Tehtävänanto tiivistettynä

Paikka ja epäpaikka

Paikan henki          GENUS LOCI

PAIKAN HENKI - GENIUS LOGI

Unohtumaton puu

Helsingin linja-auto-aseman nurkalla kasvoi vanha

paju, piilipuu, joka jo vuonna 1924 haluttiin suojella

ja jättää paikoilleen, vaikka liikenteellisesti se oli hankalasti

sijoittunut. Kun vanha paju kaatui talvimyrskyssä

joulukuussa 2003, suru kaupunkilaisten kesken oli

suuri. Sen toivottiin versovan kannostaan, pajuthan ovat

sitkeitä puita, mutta uudenvuoden yönä joku tyhmyri

sytytti sen palamaan eikä se enää versonut.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on kerännyt

tarinoita ihmisten elämästä ja tästä unohtumattomasta

piilipuusta. Se on ollut kohtaamispaikka, jonka juurella

on tavattu; se on ollut maamerkki, joka on jäsentänyt

kaupunkia muualta tulleille; se on ollut mukana viime

sodan pommituksissa. Kertomukset vanhasta piilipuusta

liittyvät monen helsinkiläisen ja pääkaupungissa kävijän

elämään. Samankaltaisia kertomuksia on muiltakin

paikkakunnilta.

Helsingin kaupungin Rakennusviraston juhlajulkaisussa

vuodelta 2003 “Näkyvää työtä – ja vähän näkymätöntäkin“

Pertti Mustonen kirjoittaa näin:

“Helsingin kuuluisin puu on elänyt Lasipalatsin ja Hankkijan

talon välissä Salomonkadun päässä Paasikiven aukiolla.

Sen juurien yli kohisee Mannerheimintie. Puun nuoruudessa

vieressä liplattivat Kluuvinlahden rantavedet. 

Se on vanha piilipuu eli salava, pajun sukulainen ja Helsingin vanhin suojeltu puu. Sillä on ikätoveri, toinen salava, joka elää Kirjan puistikossa, Siltasaaren rannassa. Kaksi vanhaa, raihnaista, tuettua

ja paikkailtua rantapuuta!

Raihnaista ja rakasta! Kivikaupungin asukkaat rakastavat puita. Eniten helsinkiläiset

rakastavat vanhaa piilipuutaan keskellä kaupunkia, Kampin portilla.

Piilipuu on vanhan näköinen, räjähtäny tapaus, suorastaan ruma, pöhöttynyt,

paisunut maha, laihat oksat. Pahkainen, muhkurainen, halkeillut. Mutta rakas! Kun

tai jos se joskus kuolee, se tulee olemaan hirveätä.

No, ehkä vanha piilipuu ei koskaan kuole eikä kaadu. Puukirurgia tekee ihmeitä

ja samoin rakennusvirasto, puisto- ja metsäväki, viherkansa ja ympäristön tuottajat,

ihan kaikki!”

Suomessa on kaksikymmentäseitsemän kansallista perinnemaisemaa, ja

puut ovat keskeisessä asemassa monessa niistä. Perinnemaisemaksi julistaminen

ei vielä tee paikasta unohtumatonta, vaan siihen tarvitaan henkilökohtaisia,

merkityksellisiä muistoja, vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen

vaihtelua, näkymiä ja tapahtumia, jotka ovat koskettaneet.

Kruunuhaan vanha salava, Helsinki

Uusi piilipuu eli paju Lasipalatsin vieressä,
Helsinki

Kisalinnan parkkihallin seinämaalaus v. 1991, tekijät
Heikki Honkimäki, Ville Pirinen ja Irisz Simons

EPÄPAIKKA

Tunnistatko ja näetkö lähiympäristössäsi epäpaikan? Epäpaikalle on tyypillistä,

että se voisi yhtä hyvin olla missä tahansa muualla - siltä puuttuu tunnistettava

historia, identiteetti ja konteksti. Kasvottoman epäpaikan voi löytää ja kokea

rakennetussa ympäristössä; mitä suurempi kaupunki sitä enemmän epäpaikkoja.

Epäpaikat ovat rakennetun ympäristön ylijäämää. Niitä voivat olla esimerkiksi

merkitsemätön parkkipaikka, käyttämätön ullakko, rikkaruohottunut kukka-allas

tai hylätyn teollisuusrakennuksen piha. Epäpaikan voi myös kokea matkustaessaan

lento- ja rautatieasemilla tai laivaterminaalissa. Pelkkä erinomainen arkkitehtuuri

ei riitä luomaan edellytyksiä hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Epäpaikkojen

syntyyn vaikuttaa ennen kaikkea maankäytön ja liikenteen suunnittelun laatu

sekä kaavoituksen toimivuus, mutta tietysti myös rakennetun ympäristön ylläpito

ja hoito.

Savola

                   

                             

MISSÄ KULJIN KERRAN

Lapsuuden kodit, pihat, koulut, kadut, puistot ja polut kulkevat muistoissamme

mukana. Leikkipaikat, mummolat ja kesämökit säilyvät yhtälailla muistoissa.

Muistamme paikan, jossa tapahtui jotain merkittävää. Muistamme tapahtuman,

johon liittyy voimakkaita tunteita, elämyksiä ja jännitystä. Erilaiset aistimukset,

kuten hajut, maut, äänet ja tuntemukset paikasta, liittyvät oleellisesti muistoihimme.

Menneisyytemme merkittävät paikat ovat osa henkilöhistoriaamme ja

identiteettiämme.

Ylen Oi maamme -sarjasta Savonlinnaa ilmasta: http://areena.yle.fi/1-3917907

Mediataide

Mediataide

FLUIDIC - Sculpture in Motion

Painettu media/printti, digitaalinen/analoginen

Painettu media/printti on joukkotiedotusväline ja tarkoittaa tiedon välittämistä fyysisten esineiden kuten kirjojen ja lehtien kautta.
Digitaalisessa printtauksessa digitaalinen kuva tulostetaan fyysiseen mediaan esim. inkjet- tai lasetulostimilla. Analogisessa printtauksessa käytetään painatuslaattoja, joita vaihdetaan jatkuvasti.
Digitaalinen printti on halvempaa ja nopeampaa, mutta sen kuvanlaatu on heikompaa kuin analogisen printin.

Mediataide

Mediataiteella tarkoitetaan taidealaa, jonka toteutuksessa käytetään hyväksi sähköisiä viestimiä, teknologioita ja näihin liitettäviä teorioita. Sana "media" on sanan medium monikko ja tarkoittaa väliainetta, välittäjää tai keinoa, välinettä.

Mediataide viittaa laajasti uusia ilmaisuvälineitä soveltaviin taidemuotoihin, joissa teoksen toteutusväline nähdään merkittävänä osana teoksen viestiä. 

Mediataide voi myös soveltaa perinteisiä taiteita(esim. maalaustaidetta, elokuvaa, musiikkia, videota tai performanssia) liittäen niihin mediateknologioiden käytön sekä mediakulttuurin tutkimuksen teorioita. 

Sisällöt ja aiheet ovat mediataiteessa yhtä laajoja kuin muissakin taiteissa. Tosin mediataiteessa on usein mediakriittisyyttä ja -aktivismia, sekä kaupallisen kuvakielen ja mediakulttuurin tulkintaa, jota pyritään tekemään näkyväksi taiteen keinoin

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mediataide

http://www.widewalls.ch/new-media-art-definition/

Mixed media

Mixed media eli sekatekniikka on teos, jossa käytetään eri tekniikoita ja materiaaleja samassa teoksessa. Se on erilaisten medioiden erilaista yhdistelyä yhteen teokseen. Materiaaleina voidaan käyttää kaikenlaisia visuaalisia elementtejä kuten metallia, puuta, maaleja, kankaita, valokuvia ja muita esineitä (vrt. multimedia taide). Kollaasin ja mixed median välille on välillä vaikeaa tehdä rajanvetoa. Kollaasissa hallitsevana materiaalina toimii kuitenkin liimatut materiaalit ja mixed mediassa enemmän muut tekniikat.

Lähteet: emmo.fi (skräppäys) en.wikipedia.org (mixed media), atelierhannula.fi (kollaasi)

Media Mix

Media Mix tarkoittaa yhdistelmää eri medioista. Media mix on mainoksessa tai mainoskampanjassa käytetty eri mainos medioiden yhdistelmä. Sitä käytetään markkinointi suunnitelman tai kampanjan myynnin edistämisen tavoitteiden täyttämiseen.

Lähteet: http://www.businessdictionary.com/definition/media-mix.html   http://www.mediaopas.com/sanasto/media+mix/
https://www.google.fi/imghp?hl=fi            

New Media


New Media eli uusi media on 1990-luvulla luotu vuorovaikutteiselle yleisölle, joka kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Se määritellään kaikki mikä liittyy Internetiin ja teknologiaan, kuvien ja äänen välinen vuorovaikutus. New Media on sisältö, joka on saatavilla millä tahansa digitaalisella laitteella, joka yleensä sisältää vuorovaikutteisia käyttäjäpalautteita sekä luovaa osallistumista. Yleisiä esimerkkejä on: verkko sanomalehdet, blogit, wikit, videopelit ja sosiaalinen media. Uuden tiedotusvälineiden ominaisuus on vuoropuhelu. Ne lähettävät sisältöä yhteyden ja keskustelun kautta. Tämän avulla ihmisiä ympäri maailmaa voivat jakaa, kommentoida ja keskustella monista eri aiheista.

Lähteet: Wikipedia ja New Media Institute (What is new media?)

Sähköinen media

Sähköinen media on mediavälitysvälineistä koostuva joukko, jonka vastaanotto päässä oleva henkilö vastaanottaa median sähköisen välineen kautta. Esimerkiksi televisio, netti ja verkkomainonta. Sähköinen media on Suomessa yleisin median muoto, sen suuren levinneisyyden vuoksi.
"Medioihin käytetystä ajasta noin 90 % vietetään sähköisten medioiden parissa"- MTV
Sähköinen media on kannattavuudeltaa ja tehokkuudeltaan erittäin toimiva, sillä sähköiset mediat ovat toistensa hyödyksi. Laaja ja moniulotteinen markkinointi on mahdollista juuri sähköisen median kautta. Esimerkiksi netissä oleva mainos saa heti suuremman ja moniulotteisemman näkyvyyden, joka kantautuu suuremmalle yleisölle. 

Lähde (luettu 24.4.2017)           Kuva (liitetty 24.4.2017)

MULTIMEDIA

- Multimedialla tarkoitetaan usean eri mediamuodon yhdistelmää, 
kuten ääntä, kuvaa, tekstiä, videota tai interaktiivisuutta.  

- Multimedian laittaa ihmisen käyttämään useampia aisteja.

- Multimediaa näkee usein ainoastaan sähköisessä mediassa, mutta myös kaitafilmi lasketaan multimediaksi.

- Multimedia jaetaan kahteen muotoon: lineaarisiin ja epälineaarisiin. 

- Lineaarisen sisällön kulkuun henkilö ei voi itse vaikuttaa.

- Epälineaariseen sisältöön eli hypermediaan henkilö voi itse vaikuttaa interaktiivisuuden avulla. 

- Multimedia on yleisesti käytetty mainonnassa, työelämässä, joukkotiedotusvälineissä ja oppimisessa

Lähteet: wikipedia.fi

MEDIATAITEESTA

 Selvitä seuraavat käsitteet:

1.                            Mediataide (media, medium?)

2.                            Multimedia

3.                            Sähköinen media/digitaalinen

4.                            Painettu media/printti, digitaalinen/analoginen

5.                            Media mix

6.                            Mixed media

7.                            New media
8.                Sosiaalinen media/some

9.                            Missä voi opiskella viestintää/mediaa, mediailmaisua tai mediataidetta? 

                   Mitä erikoistumisaloja mediassa on?

Kirjoita ja liitä käsitettä ilmaiseva kuva mukaan.

Berliinin matka 27.-31.3.2017

 Aurinkoinen koleahko kevätsää oli lähtiessä. Aamulla herätys ennen neljää ja bussilla Helsinki-Vantaan lentokentälle, jossa lentoa jouduttiin odottamaan tunti ennakoitua pidempään.

Meidän lennättäjämme

Checkpoint C eli Charlie piti käydä katsomassa ensimmäiseksi. 

Iltakävelyllä Juutalaismuseon edessä

Ensimmäinen museovierailu oli tiistaina 28. päivä Museosaaren Bode-museoon. Pientä jännitystä sisäänpääsyn suhteen toi uutinen, että museoon oli tehty ryöstö varhain maanantaiaamuna, tässä Hesarin uutinen asiasta: Suuri vaahteranlehti -kolikko

 

Tältä S-bahnin sillalta Bode-museon ryöstäjät todennäköisesti
pääsivät museoon sisälle.

Bode-mueson kaunis portaikko

Diana eli Artemis

 

Hieno sinooperin värinen vaate

Bode-mueson uusbarokkista portaikkoa

Rahalla täytetty sika, mitähän tämä kertoisi?
Bode-museossa.

Tiistaina alkoi Berliinin kesä, jäätelö teki kauppansa ja orastava nurmikko sai heti nauttijansa

Alte-museon edestä.

Alte-mueson kattokupoli

Athenen pää soturikypärässä

Kalastajamies ja ikuistajansa

Berliinissä tämäkin tunnetaan

Käthe Kollwitchin veistos rauhanmuistomerkillä
Unten der Lindenillä

Viemärinkannetkin taidetta.

Aurinko paistoi ja synnytti värit!

Juutalaismuistomerkki pitää KOKEA

Kevät puskee joka raosta

Keskiviikkona aamu alkoi Juutalaismuseossa, jatkui Gemäldegaleriessa ja iltapäivällä vielä Street Art -kierros ja työpaja.

Tarra, jossa Juutalaismuseon pohjapiirros

Pieni ahdistus tässä Juutalaismuseon tilassa,
vain pieni valonkajo katon rajassa

Mitä esineistöä on jäänyt jäljelle juutalaisten kodeista,
tässä käsipyyhe ja valokuva vitriinissä

Gemäldegalerien nurkkaus oli juuri sopiva ryhmätöille.

Rafaelin tondo-madonnamaalaus

Philharmoniaa katseltiin vain ulkopuolelta, vapaita lippuja
ei ollut enää loppuvuodesta 2016 tarjolla.

Neue Nationalgalerie oli remontissa

Kaupunkitaidetta on Berliinissä ollut jo pitkään,
tässä kuitenkin uudempaa tuotantoa.

Mehringdamm oli meidän Metropol-hostellimme asema.

Torstaina aamupäivällä oli opiskelijoiden omia kohteita, iltapäivällä Hamburger Bahnhofin nykytaiteen museo ja Helmut Newtonin valokuvamuseo.

Kirsikkapuu oli jo kukassa Hambureger Bahnhofin puutarhassa.

Tämä tagi on saanut värinsä kirsikankukista!

Hamburger Bahnhofin sisäänmenoa odotellessa

Installaatio, tekijän nimi ?

Adrian Piperin teos keskushallissa

Kuva Joseph Beuysin performanssista tehdystä videosta.

Kuvasarja, jossa valokuvia itsemurhapommituksiin käytetyistä autoista,
tekstissä selostus ajasta, paikasta, kuolleiden määrästä jne.

Gedächtniskirchen/puuterirasiakirkon rapputasanteelta
Kurfürstendammilta. 

Arbuusit (eli melonit) olivat jo kypsiä.

Lähtöpäivän aamuna ehti vielä tuliaisostoksille, Pasha ja Marjo "käsikynkkää".
Bergmanstraßella oli kivoja pikkukauppoja. Ja hostellin lähellä oli Bio Markt.